Jospa sais pitkästä aikaa vähän päivitettyä tätäkin..

Laran kanssa käytiin eilen avaamassa näyttelyvuosi Miehikkälän ryhmiksessä tuloksella pn-2 ja varasert. Tulos on ihan ok, mutta arvostelu oli niin kurjaa luettavaa että ihan naurattaa. :-D Sen perusteella en ymmärrä mistä se ERI napsahti. Tai no, mainittiin siinä että rotutyyppi on erinomainen, mutten käsitä miten rotutyyppi voi olla erinomainen jos koirasta ei löydy muuta hyvää kuin ilme. :-) Ja vaikka kyseessä onkin oma koira, niin kyllä olisin tuolla arvostelulla ottanut mielummin jonkun muun värisen nauhan joka vastaa arvostelua. Hullu mie.

Mummukka kävi maanantaina pitkästä aikaa eläinlääkärissä (tai no syksyllä käytiin terveystarkastuksessa Osmon rokotusten yhteydessä, kaikki oli ok), se oli ontunut melkein viikon verran toista etujalkaa (joka on ollut kipeä jo vuosia) vaikka aikaisemmin ontuminen on pysynyt poissa/lievänä rimadylin avulla. Ja nyt ollaan annettu syksystä asti myös artroflexiä ruoan kanssa. Käytiin ottamassa nyt cartrophen-pistos (joita pistetään neljä kertaa viikon välein) ja katotaan auttaisko se. Joskus pari vuotta sitten Mummolle käytiin ottamassa samoja pistoksia Kouvolassa. Toivottavasti auttaisi. :-/ Lääkäri taivutteli Meganin ranteita ja aika ikävästi se kipeämpi rutisee, toinen ei juurikaan. Kuulemma ovat kuitenkin ihmeen hyvät (lääkärin sanoin "ei ollenkaan pahat") eikä kumpikaan ranne tuntunut paksulta, ovat vaan jäykät ja rutisevat. Oonkin miettinyt että olisko osasyynä tuohon ontumiseen se, että Mummo on ontunut niin kauan aina satunnaisesti että on varmasti paikat jumissa. No, katotaan nyt miten nuo cartrophenit auttaa..

Osmukalle kattelin kesäksi näyttelyitä, jos sen kanssa vielä jossain viittis käydä ja saatais vaikka joku hieno VSP-veteraani-ruusuke. :-)) Ottohan sai ekan virallisen ruusukkeensa ja pokaalinsa viime kevään Haminan näyttelystä oltuaan ROP-veteraani. Palkintoja jakamassa ollut mies vielä sanoi että tuskin me mitään pokaalia halutaan kun niitä on nurkat täys ja oli tarjoamassa jo pyyhkeitä ja lahjakortteja vaihtoehtona. Hyvä etten syöksynyt palkintopöydän yli nappaamaan sitä pokaalia jonka Otto hienosti jo vähän kypsemmällä iällä saavutti. :-D Kivahan tuon pojan kanssa olis nyt kierrellä kun on vähän miehistynytkin teinivuosista jolloin kiersin sen kanssa hullun lailla hakemassa ison nipun kakkosia, mutta kun Otto ei nauti näyttelykehissä juoksemisesta, niin en viitsi montaa näyttelyä kesässä sen kanssa käydä. Ja sisänäyttelyt unohdetaan kokonaan sen yleisen tungoksen vuoksi, ulkona Otto saa enemmin sitä tarvitsemaansa omaa tilaa ja rauhaa ja sille voi uskotella että ollaan vaan piknikillä eikä missään näyttelyssä. ;-)

Onneks on nyt Nesta jonka kanssa voi colliekehässäkin välillä pyörähtää ettei jää täysin Otto-pojan parin kolmen näyttelyn varaan se ja "joudu" täysin siirtymään beaglekehiin. Niin ja kyllähän mie colliekehän seuraan joka näyttelyssä missä oon vaikka oliskin Lara samana päivänä, pysyy ajantasalla mitä ja minkänäköisiä koiria siellä pyörii. Tosin usein tuntuu että olis parempi olla vaan kotona pimennossa ja kuvitella että edes pu/pn-luokissa sijoittuneet on sellasia kun collien kuuluu. On vähän näyttänyt siltä että jos perus näyttelystä löytyy yksi miun silmää miellyttävä niin hyvä on, isommissa onneks saattaa olla useampikin. Beagle on miulle vielä toistaiseks sen verran uusi rotu, että kuvittelen ainakin löytäväni joskus montakin hyvän näköistä noissa isommissa näyttelyissä missä on enemmänkin kun kuusi beagleä kehässä. Niin ja siis näyttelylinjaisia, tarkennetaan sen verran. ;-) Mutta varmaan kun vuosia tulee lisää ja beaglejä näkee enemmän, niin huomaa ettei ne kaikki niin hyviä ookaan mitä oon kuvitellut. Ihan samalla tavalla on käynyt collieittenkin kanssa; joskus nuorempana jos koira oli näyttävän näköinen, se oli miusta kaikinpuolin upea, oli sitten jalat oikeilla kohdilla tai ei. Muistan aina kun Black Gary-Mari kerran kehotti miuta katsomaan erään jo edesmenneen koiran (jota olin kehunut kovasti) etujalkojen paikkaa, miten ne "tulee ulos" koiran päälaen kohdalta. Siitä se sitten lähti, etuosien syynäys joka koiran kohdalla. :-D Pääfriikki oon ollut varmaan ihan koiraharrastuksen alkumetreiltä ja sen takia onkin ihan hirmunen kynnys ottaa joskus taas collie; sillä jos on ruma pää niin mitä mie sitten kattelen? :-)) Ja beaglellä taas pitää olla yhtä hienot kajalit kun Lardella. ;-)

Pitäis kyllä saada otettua uusia kuvia tuosta meidän porukasta, Otto vaan on niin karvaton tällä hetkellä ettei siitä voi oikein ottaa minkäänlaista kuvaa. Tai muuten on karvaa mutta kauluskarvat on tippuneet pois, ihan hassun näkönen koko jätkä. Mutta muista vois yrittää jotain napsia kun vaan sais aikaiseksi. Takustakaan ei oo kuvia otettu ties kuinka pitkään aikaan...no, viimeistään sit 15v-synttärikuva. :-) Larastakin on ihmiset kyselleet uusia pääkuvia, ne ois ainakin helppo ottaa kun ei oo mitään pitkiä karvoja laitettavana ojennukseen. Pitääkin tarttua tuumasta toimeen.

Lisäys: Oon unohtanu kertoa että Dali-nahka on onnellisesti kotona. Parheen toinen nahkurainen kävi hakemassa sen kotiin. :o)