Johan on taas vierähtänyt aikaa viime kerrasta kun tänne olen kirjotellut.
Takku-kissa vietti pääsiäisenä 16v-synttäreitään ja kuviakin otettiin, pitäisi vaan saada aikaiseksi käydä ne läpi ja katsoa onko niissä mitään kunnollisia. Epäilen että ei, kun ovat sisätiloissa otettuja.
Takkua ei vieläkään ikä paina ja päivittäiset riehumiset on samaa luokkaa kuin 10v sittenkin. En siis usko että nivelet tai muutkaan vaivaa, kun ei se mihinkään ole muuttunut. Yhtä kärttyinen se on kuin ennenkin, eli siitäkään ei voi mitään päätellä.
Meksi-mummo nauttii täysin rinnoin kesäisistä säistä (vielä ei ole liian kuuma) ja olisi tietenkin jatkuvasti pihalla. Mitään se ei tottele ja kuulee vain ruokakupin kolahduksen. Lenkillekin lähtisi nuorison (Otto 11v & Miisa 9v) kanssa jos vaan pääsisi. Veikkaan että tulisi stoppi aika pian ja kukas Mummon sitten kotiin kantaisi.. 
Yksi näyttelykin on tässä välissä ollut; Larde ja Otto kävivät luottohandleri-Marin kanssa Rautalammen ryhmiksessä mukavin tuloksin; Lara ROP ja RYP-3 ja Otto PU-4 VASERT VSP-VET. Hyvät arvostelut molemmilla, pitäisi nekin saada aikaiseksi lisätä kotisivuille..
Lahden näyttely jäi väliin doping-sääntöjen vuoksi, sillä Lara sai antibioottikuurin pissatulehdukseen. Haminaan sentään päästään ja sinne lähtee mukaan myös Otto-poika. Ja heti seuraavana torstaina onkin sitten Lappeenrannan ryhmis, jonne Otto on myös ilmoitettu. Laran jätin pois kun ollaan ko. tuomarilla kerran jo käyty eikä sitä muutenkaan viitsi noissa ryhmiksissä "turhaan" kuljettaa kun ei sillä niistä ole mitään saatavaa.
Sunnuntaina oli täällä Lappeenrannassa alaosastomme järkkäämä jalostustarkastus collieille ja vein Oton sinne täytekoiraksi kun jänskättiin että koiramäärä jää vähäiseksi. Tähän asti en ole sitä kehdannut tarkastukseen viedä, mutta olihan se nyt jo hyvin kypsynyt ja kasvanut kun täyttää muutaman kuukauden päästä 11v. 
Alla pari Inkiläisen Marin ottamaa hienoa kuvaa Osmosta, onhan se vähän tainnut miehistyä nuoruusvuosistaan.
Jalostustarkastuskin on tulossa kotisivuille kunhan löydän jostain sen verran aikaa että saan sen kirjoitettua sivuille laitettavaan muotoon. Oli niin mukavaa luettavaa että kyllä sitä kehtaa esitelläkin. Mukava oli kuulla ettei Ottoa ulkopuoliset tahtoneet uskoa kuutta vuotta vanhemmaksi, on siis hyvin säilynyt pojan vintiö.
Kommentit