perjantai, 25. joulukuu 2009
Joulu
tiistai, 15. syyskuu 2009
Oton synttärit ja beaglepäivä
Osmo Oravanpoika vietti 11v-synttäreitään kuun alussa ja sai lahjaksi suurta herkkuaan; kanelipullia. Muutamaa päivää myöhemmin luvassa oli myös Oton tämän hetken hittiruokaa, sienipiirakkaa. Otolle kun ei kelpaa mitkä tahansa herkut eikä varsinkaan omasta ruokakupista tarjoiltuna. Mieluiten suoraan kädestä suuhun tai sitten lattialta, kunhan ei ole lautasella / kupissa... Makkarat ja lihapullat kelpaa useimmille koirille, muttei meidän Otolle. Se herkuttelee sienipiirakalla. :-D
Otolla on kuun lopussa edessään viimeinen näyttely, sitten saa ukko jäädä pois reissuilta kun ei kerran sisänäyttelyissä viihdy. :-) Viime viikonloppuna Otto olis ollut enemmän kun mielellään lähdössä mukaan kun Laran kanssa käytiin Porvoon näyttelyssä, pitää varmaan alkaa tehdä lähtöjärjestelyt salassa. Porvoossa Larde oli pn-2 kuten viikkoa aikaisemmin Vantaallakin "kennelsisko"-Bonbonin vietyä voitot, Otto oli Vantaalla eri-2 ja tällä kertaa taas raskaskorvainen kuten kuuluukin. :-D
Elokuun viimeisenä viikonloppuna oli Laran kasvattajien järjestämä Skilosmas-päivä Matkossaaressa, Ruuhijärvellä. Tänä vuonna mukana taisi olla 13 koiraa omistajineen, viime vuonna tuplasti. Ilma oli suotuisa eikä koko päivänä satanut ja muutenkin kaikki meni oikein mukavasti. :-) Hyvää ruokaa hyvässä seurassa ja koirat sai juosta saaressa mielin määrin (mitä Lara ei ihan ymmärtänyt kun roikkui miun kannoilla lähes koko päivän). Laitan alle kuvia saaresta, toivottavasti koirien nimet menee oikein. :-) Lisää kuvia löytyy Skilos Mas-sivuilta.
Hans juoksee kieli poskella..
..ja korvatkin hulmuaa tuulessa :-D
Mistyllä korvat takana ja elämä edessä.
Misty välillä korvat suussa. :-D
Lara riekkuu poikien kanssa, taitaa olla Niels ja Tumppi? Stella seuraa vieressä.
Stella vahtii nuorison riehumista.
Lara on löytänyt aarteen jonka Hans haluaa. Taustalla Hansiin syvästi rakastunut Misty.
Hans Todella tahtoo kävyn ja Larde pitää tiukasti kiinni. :-D
Misty yrittää vakuuttaa Hansin rakkaudestaan..
..ja Tumppi rientää mukaan poikien painiin.
Tumppi ja Misty tutkivat mikä Hans on miehiään.
Misty, toinen Lappeenrannan pojista.
Troy, Laran veli ja Mistyn kämppis.
Lara on käynyt tutkimassa rantaa ja rientää takaisin.
Hans otsa kurtussa.
Mistyn ja Hansin pystypainia. Taisi kaikua kuuroille korville Mistyn rakkaudentunnustukset. :-D
Laralla taas arvokas käpy suussa.
Larden siskopuoli Helmi..
..ja velipuoli Tumppi. Lara kurkkii taustalla.
Lara etualalla käpynsä kanssa ja taustalla sisarukset Helmi ja Tumppi.
Helmi ja Tumppi nenät yhdessä. :-D
Sisarusten leikkiä.
Humppi-Tumppi edestä..
..ja sivusta.
Helmin mietiskelyhetki.
Karkeakarvainen beagle Roosa, jonka päivä meni taas omilla kaivauksillaan.
Hans, jonka perässä yllättäen taas Misty. :-D
Stella kuljeskelee.
Beagleporukan leikkiä.
Tumpin ja Bonbonin pystypainia.
Taitaa Bonbon yrittää saada Tumpille kuria. :-D
Sisarukset Lara ja Troy juoksukisassa.
Laralla ihan pullistuu silmät päästä. :-D
Troy-veikka kahlailee.
Tumppi kivellä.
Viikonloppuna olisi sitten edessä Laran luonnetesti. Mielenkiinnolla kyllä odotan mitä tuomarit Lardesta sanovat. :-D Samalla reissulla olisi tarkoitus käydä katsastamassa pentueellinen Laran mielestä maailman parasta rotua; rottweilereitä.
Tänään käytiin taas juoksemassa metsäpolkuja Laran tyttökavereitten, Typyn ja Tuikkeen, kanssa. Lara oikein ulisi onnesta kun näki ketä oli vastassa, taisi sillä olla enemmän ikävä tyttöjä kuin niillä Laraa yhteensä. :-D Uskoisin että Lara tykkää varsinkin Typystä siksi, että Typy ärähtää jos sitä liikaa nuijii ja Larasta se on ihan huippujännää. Liian lepsut kaverit on ihan tylsiä. :-D
Ainiin. Pyörähdin Porvoossa myös lauantaina colliepoikien kanssa. Rene ja Riku saivat molemmat erit ja Riku pääsi kuuden parhaan joukkoon kilpailuluokassa muttei sijoittunut. Laitan alle kaverikuvat Renestä ja veljenpojastaan (Nestan poika) Ricosta.
maanantai, 24. elokuu 2009
Viikonloppu takanapäin
Viikonloppu hujahti Kouvolassa näyttelyn merkeissä, sekä Larden osalta riehutreffeillä Jennin tyttöjen kanssa. Lara nautiskeli näyttelyvapaasta viikonlopusta metsälenkeillä ja oli onnesta soikeana kun pääsi riehumaan ensin tyttöporukassa ja sunnuntaina vielä Ato-"serkun" kanssa.
Kouvolassa Otto oli pappaluokassa ERI-2 kolmen vetskun joukosta. Arvostelu oli kerrassaan kummallinen, mutta niin on kyllä tänä kesänä ollut aikaisemminkin. Välillä tuntuu että pitää oikein tarkastaa onko ollut Oton kanssa kehässä vai onko siellä ollut joku toinen koira. Sellaisia asioita kehutaan, mitä ei Otosta löydä suurennuslasillakaan ja vastaavasti taas moitteita tulee asioista joita tuo koira ei ole nähnytkään. Mutta nyt tuli kyllä kaikkein paras kommentti: "light ears". Jos ei Ottoa ole livenä tavannut, niin varmasti kuvistakin näkee millainen Nalle Luppakorva se on. Voin melkein vannoa että 11v aikana 90% tuomareista on sanonut Oton korvia hieman raskaiksi ja loput 10% hyviksi. Nyt tuli sitten ekan kerran kevyet. No, on sitä tänä kesänä kerran jo epäilty kuuroksikin tuomarin johdosta..
Kuvasatoa tyttöjen metsälenkiltä; mukana Larde, Tuike-malamuutti ja Typy-mitteli.
Tulevana lauantaina onkin sitten luvassa riehumista beagleporukassa kun mennään Skilosmas-päiville. Vielä kun muistaisi ottaa kameran mukaan sinnekin..
Tämän enempää en taaskaan ehdi kirjoitella kun lenkkiseura odottaa, mutta yritän pitää blogin tulevaisuudessa paremmin ajan tasalla.
torstai, 20. elokuu 2009
Näyttelykuulumisia & kuvia
Yritetääs saada tämäkin blogi ajantasalle..
Ihan hirmuisesti on otettu kuviakin kesän aikana, laitan joitain esille. Lähes kaikki on Larasta, kun sitä ei tarvitse kuvaamista varten mitenkään kaunistaa, karvat on ihan hyvin sellaisenaan.
Aloitetaan näyttelykuulumisilla. Rautalammen ryhmiksen jälkeen onkin ollut epätavallisen vilkas näyttelykesä, etenkin Osmo-pojalla. Haminassa olivat mukana sekä Otto että Lara ja tuloksina Otolle EH-4 (ainut miinus arvostelussa oli hajanaiset korvat) ja Lardelle PN-2 "kennelsisko" Bonbonin viedessä voiton. Muutamaa päivää myöhemmin oli Otto mukana Lappeenrannan ryhmiksessä tuloksella ERI-2. Kiitokset Marille esitysavusta, kiirettä piti kun oli monta urosta esitettävänä. Riku-collie voitti hienosti ekassa näyttelyssään avo-luokan ja oli vielä PU-4. Kesäkuun puolessa välissä oli vuorossa ensin lauantaina Oton kanssa Mikkelin ryhmis (PU-2 VASERT VSP-VET) ja sunnuntaina Larden kanssa Kotkan kv-näyttely, jossa Lara oli ROP kera CACIBin ja lopulta vielä RYP-3. Kannatti siis jäädä ryhmiin vaikka pitkä odotusaika vähän mietitytti. Kiitos Irmalle ja Satulle kärsivällisyydestä! Seuraavaksi pyörähdettiin Hämeenlinnassa oikein kahteen otteeseen, sillä Lara oli hienosti ROP ja RYP-1 lauantaina, joten matkattiin vielä BIS-kisaan sunnuntaiksi. Tällä kertaa () ilman menestystä. Kiitokset Annelle viilennyksestä, niin koiran kuin omistajankin. Ottokin oli toki mukana, vetskupoikien voitto eh:lla. Arvostelu oli tosin yksi parhaista, eli tyytyväisiä ollaan. Eikä muuten saanut kukaan uroksista eriä. Heinäkuussa käytiin vain Mikkelin inttinäyttelyssä Larden kanssa tuloksella PN-2 ja VACA. Voiton vei venäläinen kilpasisko.
Elokuussa onkin sitten pitänyt kiirettä: Ensin käytiin Mäntyharjulla Laran, Oton ja Aata-tipsun kanssa ja esitettävinä oli taas myös colliepojat Eppu, Rene ja Riku. Otto oli mukavasti PU-2 VASERT ROP-VET ja Lara PN-3. Bikinikunnossa esiintynyt Aata sai H:n ja loput colliepojat saivat EH:t (2, 3 ja 4). BIS-kisaan ei tälläkään kertaa Oton kanssa jääty, sillä päivä oli ihan mahdottoman kuuma. Seuraavana päivänä käytiin Oton kanssa Helsingin ryhmiksessä ja koska kehä loppui vasta kun ryhmät olivat jo menossa, niin jäimme ekaa kertaa BIS-kisaan (Otto siis ROP-VET). Ja kyllä kannattikin jäädä, Otto oli vallan upeasti BIS-4! Viime viikonloppuna käytiin vielä kastumassa ja paleltumassa Joensuun kv-näyttelyssä, josta tuloksina Otolle EH-1 ja Laralle PN-2 CACIB.
Laitetaan väliin vähän kuvia ettei mene ihan vaan kirjoitteluksi.
Lara toukokuussa lenkkeilemässä:
Vauhdikas luoksetulo:
Keppileikkiä rinnettä ylös ja alas:
Kesäkuinen kuva Lardesta kahlailemassa:
Kaverikuva Hämeenlinnasta (joku taitava saisi photoshopata nuo hihnat pois):
Yksittäiskuvissa ei sitten enää poseerattukaan. Laraa harmitti kököttää kylmällä alustalla ja korkealla maanpinnasta, tässä onnistuinein otos:
Ja sitten ihan perus-Ottoa kuvaustilanteissa. Sitä ei voi huudella eikä vihellellä, kun alkaa niin herkästi haukkumaan eikä sitten osaa lopettaa. Pitäisi aina olla karvahiiri mukana, niitä Osmo jaksaa tuijotella vaikka miten kauan.
Otto-poika on ilmoitettu vielä pariin näyttelyyn, jonka jälkeen sitten jäädäänkin luultavasti lopullisesti pois kehistä kun alkaa sisänäyttelykausi. Erinomaisessa kunnossahan Otto on, mutta luulen etten enää ensi keväänä viitsi silloin lähes 12-vuotiasta koiraa mihinkään ilmoitella. Innoissaanhan tuo on aina kun huomaa että näyttelykamoja laitellaan valmiiksi ja päivystää ulko-ovella istumassa että varmasti pääsee mukaan. Ja matkalaisena se on ihan huippu, en osaa edes kuvitella paremmin matkustavaa koiraa.
Larden luonnetestikin lähestyy uhkaavasti, pitää saada sinne joku videoimaan testi jälkipolville. Yhtään en osaa kyllä kuvitella miten testi menee, on tuo niin erikoinen vintiö. Tuloksella ei niin väliä olekaan, ihan mielenkiinnosta haluan tuon luppakorvankin testauttaa. Luonnetestin jälkeen aion sitten Laran leikkauttaa, kunhan siihen sattuu sopiva sauma dopingsääntöä ajatellen.
Lopuksi vielä kuvia eiliseltä metsälenkiltä. Lenkkireitille sattui kaatuneita puita, joten Lara harrasti omatoimista agilityä:
Välillä piti juosta varmistamaan etten ollut eksynyt, Lara on välillä kyllä oikea paimenkoira. Välillä juostaan tarkastamaan vähän maltillisemmin:
Ja välillä täyttä hönkää, beagletyylillä:
torstai, 18. kesäkuu 2009
Mummukka nukahti viimeisen kerran
Maailman hyväsydämisin koira, Meksi-mummo, nukahti tänään viimeisen kerran pitkän yhteisen taipaleen jälkeen. Vielä syötiin viimeiset nakit ja itkettiin viimeiset itkun Mummon turkkiin ennen kuin sovittiin että vielä nähdään.
Nyt saa Mummo kantaa ämpäreitä ja liukureita mielinmäärin eikä koskaan tarvitse tulla sisälle. Kiitos Mummo yhteisistä vuosista ja miljoonista muistoista!
Vaikka sydän puhtainta kultaa ois, se kuitenkin väsyy ja sammuu pois.